Jep, eli aika persauksilleen meni voittajanäyttely, ainakin meidän osalta. Kaapon ensimmäinen H, vaikka olikin positiivista että kirjallisessa arvostelussa oli sinällään yksityiskohtaisempia juttuja kuin mitä yleensä on ollut. Kävin kehän jälkeen kysymässä tuomarilta suoraan siitä, mistä H tuli, sillä osa sen tyylisistä kommenteista löytyi mm. myös ROP-koiralta. Tuomari ei selvästikään tykännyt karkeakarvaisista sitten tippaakaan, sillä 14 koiran joukosta vain kolme sai ERIä, loput EH:ta, yksi (:D) H:n ja yksi jopa T:n. (Lyhytkarvaisten tuloksia katsottaessa suhde oli aivan toinen, ERIä tuli käsittääkseni vaikka kenelle...) Mutta eniwho, tuomarin suullisen kommentin rivien välistä tulkitsin että eipä tämä mikään kauhean hyvä koira ole. Haukkui mm. karvan kuolleeksi (oli muka liian karkeaa, eh?), ja sanoi että nykypäivän keskivertokarkealla on turkki paljon pehmeämpää, ja tätä Kaapolla ei ollut. Ompa tuokin suunta, jos karkeudesta rankaistaan koska nykysuunta näyttäisi olevan menossa pehmeämmälle puolelle..?! Toivon ja rukoilen että tuomari ei ole oikeassa.. Itse olen täysin eri mieltä myös siitä väitteestä, että kk podengo olisi PAKKO nyppiä pari kertaa vuodessa, eihän tämä trimmattava rotukaan kuitenkaan ole. Eihän tuon nyt miltään räjähdysalttiilta kaverilta tarvitse näyttää, mutta.. Eikös nyppimisen pitäisi lähinnä parantaa sitä karkeutta? Entäpä sitten kun turkki on jo tarpeeksi karkeaa (kuten Kaapullakin on)? Nypitäänkö silti, ihan vain nyppimisen vuoksi? Ehh, eivät oikein mene yksiin nuo pointit. Kävely meni Kaapolla aivan nakeiksi, kiitos sen että juuri noita nakkeja oli kirjaimellisesti viljelty kehään, ja nälkä oli.. Eli sinällään kyllä kuitenkin ymmärrän täysin nuo kommentit kulkemisesta, enkä sen suhteen edes väitä vastaankaan; noin kokonaisvaltaisesti, kyllähän se H ihan kohdallaan taisi olla.. Ihmettelempä nyt siltikin. Yksikään uros ei saanut erinomaista, nartuistakin vain kolme, joten PU- tai VSP- mahdollisuuksiakaan ei ollut. Henkilökohtaisella tasolla olen sitä mieltä että oli hieman liiankin tiukka ja negatiivinen linja tuomarilla, oli mikä tahansa "superluokan voittaja-näyttely". Ja ihan vinkkinä tulevaisuutta varten, fiilis voisi olla kaikilla paljon parempi jos kehässä edes tervehdittäisiin kohteliaasti eikä näin kylmästi, eikä katsottaisi kaikkea ensisijaisesti ja oletusarvoisesti ala-arvoiseksi...
Mutta onneksi päivää piristi eräs toinen menestys, jota todellakin kannattaa juhlia: ROP-koirana oli Kaapun siskopuoli Lilli, Sandeisan Delicia! ROP-veteraaniksi pääsi taas Kaapon äiskä, Hirsituvan Kanerva.
Onnea sekä Virpille että Eijalle, Lillillähän alkaa olemaan kohta oikein kunnon titteliriviä kasassa..! :D
Ja sitten muihin juttuihin. Väinö on kasvanut aivan julmetusti, lähes tuplannut kokonsa (vertaampahan vain talvivaatteiden yllättävää pienentymistä ;)), ja oppinut vaikka kuinka paljon uutta. Sisäsiisteys on hallinnassa, samaten kaikki peruskäskyt, joten kovasti mennään eteenpäin. Kävimme perjantaina ekoissa rokotuksissa, ja nyt sitten virallinen arvio on "hyvin menee" :D Hampaita pitää kovasti vielä katsella, erityisesti kun uusien puhjetessa varsinkin alaleuka voi jäädä liian ahtaaksi, joten sitä odotellessa.. Ainakin omasta mielestäni Väinö on alkanut vaalentumaan aikamoisesti, joten ehkäpä ulkonäkö menee kuin meneekin samaa reittiä kuin äiskä-Veeralla ja isoäiskä-Vipalla. Ihan parasta tuossa pienessä miehessä onkin nuo pienet härökarva-tupsut vähän joka puolella, mm. suunpielissä, rintakehässä ja pään ympärillä on aikamoisen hauskoja törröttäjiä :D Kovasti poika on innostunut sukista, nykyään niitä käydään ihan tarkoituksella varastelemassa pyykkikorista, jonka jälkeen suoritetaan 'hautaus lelukoriin' -operaatio. Oli aikamoinen ylläri, kun jälkimmäisestä korista tässä eräänä päivänä löysin kuin löysinkin viisi eri sukkaa hienosti piiloteltuna.. ;) Myös metsästysvimmaa löytyy, erityisesti variksia jahdataan taivaalta. Peiliin tutustuttiin eilen, olipa sekin kokemus - kun yleensä hississä iloisesti tervehditään "sitä toista koiraa joka saapui samaan aikaan hissiin", niin nyt oli ihan kunnon ihmettely päällä kummallisesta vieraasta joka saapui seinästä... :D Hassuja otuksia nuo, todentotta :)
01.12.2008
Näin ensimmäisenä julistettakoon, että jossain tuossa vuodenvaihteen jälkeen meirän popodongelisivut siirtyvät uudelle palvelimelle. Eli ne jotka käyvät sivuja hieman useammin selailemassa, tai jotka ovat linkitystä suuntaan tai toiseen tehneet, päivitelkäähän osoitteistoa Kolumbuksen puolelta Welholle.. :) (Vielä en ole päässyt tarkistamaan, mutta eiköhän nimi itse osoitteessa taida ainakin pysyä samana..)
Mutta tuota odotellessa, hieman lisäkuulumisia tähän samaan syssyyn. Väinö täytti viime perjantaina 10vk, ja kuten kuvista voi päätellä, paisumusta on tapahtunut! Kaapon Väinölle lahjoittama talvitakki on muuttunut liian suuresta jo hieman liian pieneksi, nyt jo kiipeillään pitkin lelukorien suuria reunoja, ja on enää hetkistä kiinni kun pieni poika pääsee itse hyppäämään sohvalle. Olemme melkeimpä joka päivä harjoitelleet *jotain*, joko ulkona nätisti kävelyä, istumista, tassunantoa tai pelkkää rauhoittumista (on muuten välillä aika vilkaskin tapaus..!)
. Viimeksi tänään Väinö hienosti esitti osaamistaan - sekä tassunanto että paikallaan istuminen hallitaan täydellisesti, vaikken olisi ihan vielä noin hienoa taiturointia pieneltä vaatinutkaan! Namien perään tuo pieni mies on aivan pöhkönä, eli ehkäpä ne nakinpalatkin harjoittelun lomassa avittavat osaamista.. ;) Parasta on kuitenkin se, kun Väinö tajuaa tehneensä jotain hienoa: häntä pomppaa ylös kuin jojovieteri, ja vispausta onkin sitten aivan mahdoton estää.. ;)
Tässä
vähän kuvia viimeiseltä viikolta:
"Älä mulle hei yritä, oot natiainen vasta näin pieni!"
Mr Pupu Tupuna, takajalkapuolustus on ainakin kohdillaan ;)
"Hei, minne toi nyt hävis?!" (Kamera + lelu = Kaapo :D)
Tai kuten eräältä taholta kommentoitiin: "Half rabbit, half podengo - we call it poddit"!
Loput poikien telmimiskuvista löytyykin sitten täältä, en viitsi sivuja liialti kuormittaa pöhkökuvien kanssa.
23.11.2008
Viikko on vierähtänyt Väinön kotiinsaapumisesta, ja kaikki menee aivan loistavasti. Mutta sen sijaan että höpöttelisin itseni puhki, annan kuvasadon puhua puolestaan - todistettavasti poitsuilla menee hyvin, lujaa, ja välillä hyvinkin lujaa. ;)
Talven ekat todistusaineistot lumesta ovat tässä! Väinö upposi hankeen, Kaapo vain kahlaili..
Onneksi Kaapo tekee tätä vain lempipallolleen.. ;)
Yritä nyt pitää kolmea koiraa rivissä, kun yksi osaa vasta "istu"-käskyn alkeet. Lelu oli siis pompun arvoinen.. ;)
17.11.2008
Väinö saapui eilen kotiin, ja nyt täällä onkin aikamoinen vilinä ja hulina. Cosmo on aivan innoissaan uudesta tulokkaasta, leikkii, peuhaa ja opettaa pienelle uusia asioita, Kaapo taas on aivan ihmeissään että mikä ihmeen tuholainen tuo on, ja yrittää parhaansa mukaan sopeutua kiusaavaan pikku takiaiseen ;)
Väinö itse osoittautui todella rohkeaksi pieneksi pojaksi, jolla on virtaa kokeilla, nähdä ja maistaa kaikkea mahdollista. Uudet äänet pistävät beibin paussille ihan nanosekuntiksi, mutta sitten hulina saakin jo jatkua.. Pisut osataan tehdä jo hienosti ulos, ja niistä toisistakin pötkylöistä on aina tullut ylpeänä kertomaan ja näyttämään, vaikka ovatkin tähän mennessä vähän vääriin paikkoihin putkahtaneet ;) Väinö yrittää kovasti seurata vanhempien poikien esimerkkiä, ja kovasti tunkee syliin kiipeilemään. Eli näin lyhyesti, olemme ihan myytyjä :D
Kuvia pistän varmaan jossain vaiheessa enemmän, tässä vaiheessa sulostuttajan virkaa saa toimittaa Väinön eilisen riehunnan jälkeen otettu unikuva. Kiitos Marke-kasvattajalle vielä tästä aivan mahtavasta pakkauksesta, tulevaisuus sitten näyttääkin että minkälainen ihanuusriiviö Väinöstä tulee :D
08.11.2008
Hyviä kuulumisia toisensa perään, tällä kertaa taas näyttelypuolelta. Kaapo käväisi Poznanissa Puolan kennelliiton 70-vuotissynttärinäyttelyssä, jossa tuloksena jotain ihan mahtavaa: Kaapo ROP, sert & cacib --> PL MVA, PL&PZV-08!
Kaapo lähti perjantaina reissuun kasvattajan ja "siskopuoli-Nepin" (näin ainakin väitettiin lentokenttävirkailijoille ;)) kanssa. Itse jännäilin kotosalla, ja odottelin sitä "mitätapahtui"-tekstaria koko lauantain - ja hyvinhän siinä kävi, noin lievästi sanottuna. ;) Ensimmäinen kerta koskaan kun Kaapo on ollut niin PU1 kuin rodun paraskin "isojen poikien" luokassa, joka jo sinällään on aika upea juttu. Myös tuo valioituminen oli hieno homma, sillä kuulemma Puolassa (normaalisääntöjen mukaisesti) vaaditaan kolme sertiä ennenkuin saa PL-lisäkettä kantaa muotovaliohärpäkkeensä edessä! Tällä kertaahan poikkeuksellisuus tuli siitä, että kyseessä oli juuri tuo synttärinäyttely.. Myös Neppi (Jane do Vale do Cutileiro) menestyi aivan loistavasti, ja sai molemmat muotovalio- ja voittaja-arvonimet.
Kuvassa Kaapu poseeraa ei ruusukkeiden, mutta peräti mitalien seurassa - harmi vain etten puolaa ummarra, nyt mitalien arvoa ja tarkoitusta voi arvailla vain koosta ja kiiltävyydestä ;) Diplomi osallistumisesta onneksi on myös enklantiksi.. :D
Mutta noin lyhyesti, pakko silti olla ylpeä tuosta pienestä räkänokasta, oli se miten pömppä tahansa. Eija-kasvattajalle taitaakin mennä se suurin kiitos ja kunnia menestyksen osalta..! :D
Seuraavaksi sitten tähdätäänkin Messariin joulukuussa, realistisella asenteella ja ilman sen suurempia odotuksia. Nyt voi vain pitää hauskaa ja nauttia elämästä, ja syödä paljon nakkkkkia.. :D Niin, ja tuleehan se Väinökin kohta, sitä odotellessa siis..! :)
04.11.2008
Eli, tällä kertaa onkin hienonhienoja uutisia luvassa: Meidän lauma lisääntyy! Syyskuun puolessavälissä maailmaan putkahti neljä aivan upeaa pientä pentua, joista yksi löytää sitten tuossa parin viikon päästä tiensä Espooseen ja Cosmon ja Kaapon "hellään huomaan". Kyse on Hirsituvan Syysmyrskystä, joka sai vähän lähemmässä tutustumisessa nimekseen Väinö. :)
Kävimme katsomassa kuusiviikkoisia pentuja viime lauantaina, ja veihän ne sydämen jo mukanaan. Sekä Cosmo että Kaapo olivat aivan innoissaan, ja päästipä pentujen emä Veerakin Kaapon hieman lähemmäs tutustumaan - ehkäpä sisko tunnisti veikkansa, mene ja tiedä, Cosmo (= meidän virallinen äitihahmo ;)) sai kuitenkin pysytellä hieman kauempana.. Itse ainakin yllätyin Kaapon kiinnostuksesta, eihän tuo Kaapu ole kuitenkaan koskaan pennuista niin lujaa tykännyt, ainakaan kun vertaa Cosmoon :D Eli hienosti meni ensitutustuminenkin, nyt vain odottelemaan että saamme uuden vauvan sitten kahdeksanviikkoisena kotiin! :)
Seinäjoen näyttelyssä meni aivan upeasti, kun meidän pieni banaanipeppu otti ja vei viimeisen vaadittavan sertin omaan plakkariinsa.
Eli voin lähes virallisesti julistaa, että meillä on uusi FIN MVA köörin jatkeena! Kokonaiskilpailussa Kaapo oli PU3, mutta eihän se menoa
noin muuten hidastanut..
Hienosti meni myös Kaapun siskolla Lillillä (Sandeisan Delicia), joka ansioitui VSP:ksi ja näin ollen saavutti myös Suomen muotovalion
arvon. Aivan upeaa toimintaa molemmilta, ottaen huomioon sen että kummallekin näyttely oli aivan ensimmäinen sen jälkeen kun täyttivät nuo
muhkeat kaksi vuotta..
Maagiset luvut olivat Kaapolle 2v 8pv, Lillille (jos oikein osaan laskea :D) 2v 12pv. Haa, ehdittiimpä ensin.. ;) Mutta eniwho, Onneksi olkoon vielä Virpille ja kasvattaja-Eijalle, kyllä nyt kelpaa olla! (Niin, ja pitäähän sitä vähän hehkuttaa, samaan syssyyn Lillistä tuli myös Liettuan MVA - edelleenkin: perässä tullaan, vaikkakin vähän viiveellä :D) Pienen miehen äiskä (ja samalla myöskin Lillin mummo ;)) oli myös paikalla, oikeutetusti ROP-veteraanina.
Seuraavaksi Kaapo kokeileekin sitten Puolan valloittamista, siitä lisää ehkäpä jo parinkin viikon päästä..
17.10.2008
Hyvää synttäriä meidän pikkujätkälle!
Kaapo ei taida olla enää mikään 'pieni mies', kun kaksi vuotta tuli tänään täyteen. Sitä juhlittiin aamulla ison uuden lelusäkin kanssa (yhdeksästä uudesta vinkulelusta ja luusta kuusi oli vielä illalla ehjänä ;)), ja illalla oli sitten vuorossa juhla-ateria. Ja kyllä, ranskalainen kalkkunahöystö feat kanavihanneksilla ja nakkisatsilla katosi alla aikayksikön arvon herrojen kitaan! :D Välillä näytti siltä että pojat pistivät kisan pystyyn siitä, kumpi syö oman satsinsa nopeammin - voittajaa en saanut selville, mutta ehkäpä se kunnia annetaan tällä kertaa herra synttärisankarille.. ;)
Onnea vielä Kaapon sisaruksille, Sandeisanin E-pentueen Veeralle ja Enigma-siskolle, ja isukki-Sulolle, jolla sattumoisin on myös tänään synttärit. Kiva päivä täyttää vuosia.. :)
13.10.2008
Kaapo otti ja lähti perjantaina Liettuaan, yhdessä kasvattajan, puolisiskonsa Lillin ja isukki-Sulon kanssa. Koko viikonloppu tuntui "vain yhden koiran omistajana" vähän hassulta; kokoajan oli tunne, että jotain puuttui matkasta.. Tänään se 'jokin' sitten saatiin takaisin, ja voi sitä iloa ja riemua kun pojat tajusivat että taas ollaan tutuissa ympyröissä /kaveri tuli takaisin! Cosmosta huomasi viikonlopun aikana selvästi sen, että kaipaili leikkitoveriaan; metsässä ei huvittanut juosta vapaanakaan, pellolla jahdattiin kiinni yksi kuollut hiiri, josta myöskin luovuttiin heti kun tylsän laumanjohtajan käsky kantautui korviin asti.. Kaapon ollessa läsnä näin ei olisi koskaan tapahtunut, joten mene ja tiedä sitten oliko muutos lyhykäisyydessään hyvä vai .. vähemmän hyvä ;) Oli miten oli, ei yhden koiran talous taida enää lainkaan sopia meille, se todettiin varmaksi hommaksi. :)
Kaikin puolin Kaapon reissu taisi mennä ihan mukavasti, tai näin ainakin itse käsitin tilanteen. Itse näyttelyn tulos ei välttämättä miellyttänyt (jos joku väittää että tuossa koirassa ei ole tempperamenttia niin kyllä ne lehmätkin silloin lentävät!), olipahan ainakin kokemus. Itse on paha sanoa kun en paikalla ollut, joten suoranainen kritiikki jääköön tähän..
;)
Arvostelusta voipi sitten lukea loput tuomarin mielipiteistä, vaikka jäiväthän nuo yleisenä toteamuksenakin aikalailla laimeiksi heitoiksi...
Seuraavaksi kokeilemaan mennään Seinäjoelle, tuossa parin viikon päästä. Siellä taitaakin olla aikamoinen kasa podengoja odottelemassa, joten ainakin jonkinasteinen kisa tulee olemaan - ja toivottavasti ihan hauskakin sellainen, olisi harmi jos yleinen näyttelyilo kosahtaisi johonkin turhaan :D (Ja btw, Kaapohan täyttelee tuossa ensi perjantaina jo kaksi vuotta, joten kaikkea hauskaa on vielä luvassa.. ;))
Onnittelut muuten Lillillekin (& muut sisarukset), jolla on tänään synttärit. Perässä tullaan, jossei yhtä kovaa niin ainakin yhtä innokkaasti.. :D
Tulipa muuten postissa tänään Crufts 2009 -tapahtumaan oikeuttava osallistumislipuke, kiitos viime kevään ESTV-08 -voittajatittelin. Whii, sanon mä, nyt vain miettimään että olisiko innostusta lähteä.. Onhan tuo aika hieno juttu jo omassa luokassaan, että päästäisiin edes osallistumaan. Whii, jälleen kerran! ;)
28.09.2008
Viimeinen pari viikkoa on kuin vierähtänyt ohi, lähinnä eri koiraharrastusten "kokeilemisen" parissa. Viime tiistaina käväistiin ensimmäistä kertaa Kaapon kanssa Hyvinkäällä kokeilemassa ihan oikeaa ratajuoksua, joka kylläkin lässähti heti alkuunsa vähän kasaan. Jätkä oli kyllä vieheestä tavallaan innoissaan, mutta tosi paikan tullen ei sitten vain lähtenyt juoksemaan - juoksi pari metriä vieheen perään, jonka jälkeen kohteliaasti kääntyi takaisin kuikuilemaan että "minne kaikki muut jäivät". Pääsimme radan toisen kierteen läpi lähinnä yhteisjuoksun avulla, jonka jälkeen arvon herrasväki oli jo todella iloinen, tapahtuihan jotain uutta ja kummallista. Ei aina voi voittaa.. ;)
Tänään sitten jatkettiin tuota juoksuteemaa, ja käväistiin Tuomarinkartanolla syyskauden viimeisissä (?) maastojuoksukisoissa
. Tällä kertaa leikimme lähinnä turisteja, ja kannustimme muita popodongeleita, erityisesti Kaapon siskopuolta Lilliä (Sandeisan Delicia). Ja todella hienostihan nuo juoksivat, ainakin näin "maallikon silmissä" - sekä keskareissa että pienissä voittajiksi selvisivät ihan ekoja kertoja virallisesti juosseet poitsut, joilla virtaa näytti olevan vaikka kuinka!
Lillikin selvisi hienosti kakkoseksi, eli hieno suoritus sekin. Intoa oli kyllä neiti niin piukassa että, viehettäkin jahdatessa möly oli sen veroinen.. ;)
Kaapoa ei viehe itsessään niinkään napannut, ainakaan pellon laidalta ei hihkunut jahdattavan perään samoissa määrin kuin muut 'asiansa osanneet' pikkukoiruudet...
Kuvia juoksusembaloista tulossa jossain vaiheessa.
07.09.2008
On taas vierähtänyt lievä aika siitä kun meillä mitään suurempaa tapahtui, joten.. Ihan muuten vain kertoilen siis kuulumisia! ;)
Kesä vierähti ohi vähän liiankin nopeasti, ei poikien kanssa ehditty tekemään puoliakaan siitä mitä olisi (näin jälkikäteen ;)) haluttu tehdä. Viimeisen kuukaudenkin aikana ollaan lähinnä keskitytty herra minä-itsen kanssa tottelevaisuuteen, ylä- ja alamäkineen.. Äänekäs tuo pätkäjätkä ainakin on, eikä mikään meinaa tehota :D Erityisesti nyt kun tuo parvekekin on taas rempan jälkeen käyttökunnossa, siellä pienet miehet päivystävät tappavan tehokkaasti aina kun on mahdollisuus! Varokaahan vain te ohikulkevat koiran-, ihmisen- tai metallinkappaleet (krÖhm, mopot :D), teitä vaanitaan.... ;)
Nyt kun Kaapolla on tuo Hämeenlinnakin (24.8, saaliina oman luokkansa ykkönen, pu2 ja siihen kuuluvat lisähärpäkkeet!) jo takana, odotellaan hetken aikaa seuraavia tapahtumia. Lokakuussa arvon herra nakkiaivo paineleekin sitten Vilnaan ja Seinäjoelle, marraskuussa vuorossa on Puola. On sekin aikamoista, kun koira pääsee reissaamaan ulkomaille useammin kuin omistajansa.. ;)
Ihmisten osalta saakin sitten kohta lähes puolivirallisesti julistaa, että kohta on käpälissä tuo HuK-tutkinto! Eli kyllä, valmistuminen häämöttää kolmen pojon päässä, ompahan ainakin sitten jotain todistetta siitä että on jotain järkevämpää tehnyt viimeisen kolme+ vuoden aikana.. :P Eihän tuo koulussa ramppaaminen tietenkään tähän lopu, ehei, seuraavaa versiota kun tänä syksynä jo muutenkin aloittelen.. :D
27.07.2008
Popodongeleiden kesäpäivät 2008 vietettiin tänä viikonloppuna Piikkiössä, jonne mekin sitten poikien kanssa lähdettiin painelemaan lauantaiaamuna; onneksi lähdettiin (lievää harkintaa sen osilta kyllä oli, kun eräs herra ilmoitti edellisenä iltana olevansa superkuumeessa :/ ), reissu oli kyllä fiiliksen, menon ja meiningin puolesta aivan loistava!
Podengoväkeä oli paikalla ihan kivasti, ja 3/4 rotumuunnoksistakin oli hienosti edustettuna. Lauantain mittaan kisailtiin niin kolmiottelun kuin euronheitonkin osalta, syötiin ja leikitettiin koiria tassuvieheen avulla. Voipi muuten olla että tästä lähtien moppaus kotona voi tulla astetta vaikeammaksi, jos Kaapo innostuu pitämään sitäkin jahdattavana vieheenä.. ;) Toiseksi reissun kohokohdaksi taisi nousta Kaapon ja Lilli-(puoli)systerin uintirupeama; Lilli kyllä selvästi peittosi Kaapon uinti-intonsa puolesta, ja näytti että kyllä ne kaksi marjaa ovat välillä vieläkin aika ... samannäköiset :D (Jep, ilman ulkoisia merkkivälineitä ei koiria välillä meinannut erottaa toisistaan melkein ollenkaan..! :P)
Pakko muuten hehkuttaa Kaapo-Anna -"yhteistyötä" podengopäivien kilpailujen yhteydessä; tietovisassa päästiin kolmannelle sijalle (kysymyksistä peräti 7/20 oikein!), ja esteradallakin sitten saatiin sylillinen pikkupussukkapalkintoja ... no, tuomarin antamilla säälipisteillä :D Vähän vapaamuotoisemman ohjailun ansiosta (/takia ;)) pieni sankari oli alussa "vähän hukassa" ja juoksi suoraa päin ensimmäistä estettä, jonka ansiosta sitten loputkin esteet mentiin vähän ... pellepeloton gone wild -tyylillä ;)
Ei me ihan oikeasti näin kaheleita aina olla, paitsi silloin tällöin ja ehkä vähän useamminkin! ;)
Todettakoon, että Kaapo oppi vihdoinkin SUKELTAMAAN! Perämoottorin toiminnastakin saatiin hienoja tallenteita.. ;) Cosmo taasen oppi varastamaan Kaapolle hankitun uintilelun (suoraan suusta kun toinen tulee rantaan, how rude ;)), siitähän soppa jo syntyikin! Hiekkamontulla on siis aina kivaa!
30.06.2008
Nyt on sitten tämän vuoden podengojen päänäyttely takana, ihan hienoilla fiiliksillä. Itse päivä oli kyllä piiiiitkä... Kokonaisuudessaan reissuun kului lähes 12 tuntia reissaamista, joka jo sinälläänkin on aikamoinen pituus kun näyttelypaikkakaan ei ollut kuin tunnin ajomatkan päässä! Eipä se tunnin mittainen kaatosadekaan kauheasti päivän pituutta auttanut, onneksi ei fiiliksiä sen enempää latistanut!
Oli sinänsä kyllä hienoa nähdä Kaapoa vähän laajemman poppoon seassa, tuntui nimittäin että podengoja vilisisi lähes kaikkialla. Hienot arvostelut saatiin, eikä kyllä harmita ettei sitten parhaiden uroksien joukossa sijoituttu - tuomari nimittäin heti ensi käteen välitti herra kehäsihteerin kautta tiedon, että kyseinen pu-kööri oli yksi parhaista mitä oli koskaan nähnyt, jopa portugalilaisiinkin verrattuna.. Eli aika kova poppoo oli kisailemassa! Podengojen osalta kyllä huippuunsa pääsivät karkeakarvaiset keskarit, jotka pamauttivat kasvattajaluokassa tulokselle RYP-1, iso wau sille! Myös Sandeisanin kasvattajaryhmä (jossa Kaapokin siis hyöri mukana) oli ROP, valitettavasti sitten ryhmäkehässä tuomari ei mieltynyt näihin pikkuvipeltäjiin isojen keskellä.. ;)
Roturace! Eilen paineltiin poikien kanssa Hyvinkäälle, jossa Etelän Greyhound Urheilijat järjestivät hassunhauskan juoksukilpailun kaikenkokoisille ja -mallisille koirille.
Juoksipa radalla myös pehmolelukin.. ;) Podengot olivat hyvin edustettuina, jopa kahdella tiimillä: pojat "täydensivät" PoPossuja, teemana tietenkin nimen mukaiset kärsäkkäät... Saparot ja kaikki!
Kuvia on hurrja määrä!
Vähän kyllä jänskätti että miten nuo pojat tykästyvät vieheeseen, kun ei olla koskaan ennen mitään tuontyyppistä nähtykään.
Ihan hienostihan se meni: Kaapo juoksi PoPossu-tiimin kolmantena ("asiansa osaavat" podengotytöt painelivat ensin), ja vauhtia oli vaikka kuinka!
Kaapon aika oli virallisissa tuloksissa 8,89s, joka asiaan perehtyneiden mukaan oli todella hieno ensikertalaiselle - ja vieläpä 66. sija. Miniluokassa koiria oli yhteensä sen 203 kipaletta.
(Nopeuksista asiantuntevammat kertoivat tämän: 7s= supernopea, 8s=nopea, 9s=ok, 10s=vähän hitaammin kuin 7s :D)
Cosmo taas.. No, ei ihan hirveästi jäljessä, aika oli 9,19s, sillä sai sijan numero 88! Kyllähän se siinä juostavan 80m aikana koirasta näkyikin,
että ei se viehe ihan niin jänskä juttu Cosmolle ollutkaan - juoksun puolessa välissä silmistä näkyi että taisi tehtävä homma vähän unohtua kesken tekemisen.. :P
Joukkuetuloksista PoPossut olivat sijalla 19, johon laskettiin kahden "keskimmäisen"
juoksijan yhteinen aika (18,080s)!
Hienosti koko päivä silti meni, vaikka väsyneitä oli koko poppoo sen jälkeen. Vaikka Cosmoa nyt en välttämättä enää pakotakaan juoksemaan (jos ei mielenkiintoa ole niin mitäs sitä toista kiusaamaan :D),
Kaapon kanssa voisi jotain tuollaista joskus kokeillakin! Kun tuota luontaistakin jahtausviettiä ja -intoa pojasta löytyy, niin mikäpä siinä jos itseään haluaa toteuttaa ;)
Seuraavaksi meitä näkyykin sitten parin viikon päästä (eli kuun lopussa) Mustialassa vinttariliiton päänäyttelyssä, joka on myös podengojen päätapahtuma noissa merkeissä..
06.06.2008
Kun on lentäviä kaloja ja oraviakin, niin miksei tässä sitten voisi lentäviä koiria kasvattaa.. Kaapon taidonnäytteitä tässä, Cosmo tyytyi katselemaan vierestä. Ei kesälomalla ehdi rentoutua, kun noin pitää ilmassa roikkua.. :D
Se on myös virallisesti todistettu, että Kaaposta on muotoutunut aivan hirrmuinen uimaPETO. Ollaan viime päivien aikana pari kertaa käyty tuolla läheisellä
hiekkamontulla viilentymässä, ja nykyään jo autossa alkaa hirmuinen itku ja vinku että MENNÄÄNMENNÄÄÄÄÄN! Ostin Kaapulle oman kelluvan frisbeenkin
tuota varten,
ei vielä kertaakaan ole tarvinnut lätäkön keskeltä sitä itse lähteä hakemaan.. ;) Podengothan ovat siis luonnostaan noutavia vesikoiria, kröhm-kröhm..
Cosmo puolestaan uskaltautui kastamaan itseään rintakehään asti, ja kovasti ihmetteli vedestä pulpahtaneita ilmakuplia. Tämä siis koiralta joka vielä
toissakesänä pysytteli visusti rannalla, ja uikutti, ulvoi ja itki hädissään kun toiset vähän uskaltautuivat
kastautumaan (Cosmon mielestä ;)) itse pyhässä pahuudessa! :D
Kuvia läträyksestä täältä!
Löysin tuolta koneen syövereistä myös Kaapulaapun vanhoja vauvakuvia, pakko tänne sitten pistää näytille.. Pentukuumettahan tässä alkaa kohta jo pukkaamaan, kun tuollaisia pitää (saa ;)) katsella!
31.05.2008
MEIDÄN POJASTA TULI EESTIN VOITTAJA -08!! Voisihan sitä vähän pienemmälläkin äänellä hihkuttaa, mutta.. Niin ylpeä olen että! Kaapo teki mitä pyydettiin, mitä nyt laahasi nurtsilla muiden namien perässä (.. :D), ja sai tuomarinkin aivan halihepulin partaalle! :P Kuvia löytyy paljon...
Sää kyllä suosi meitä, aurinko kun jaksoi paahtaa koko pitkän päivän - todisteena rusketusraidat vähän väärissä paikoissa, ei ihan näin aikaisin kesällä olisi halunnut itseään kärtsätä, mutta mikäpä tässä ollessa :D Suuri kiitos onnistuneesta reissusta pitää antaa matkaseuralaisille,
ei sitä ihan yksin olisi kyllä tuollaiseen pystynyt.. Lähellekään ;)
Nyt pidetään taas pientä taukopaussia, seuraava näyttelykoettelemus vasta SVKL:n päänäyttelyssä Tammelassa 28.6. Hyviä kesälomia kaikille! :)
Nyt on sitten Aptus takana, ihan hyvillä fiiliksillä. Kaapo sai hienon eri-lätkän, ihan suhteellisen hyvän kirjallisen arvostelun, ja todella hyvän fiiliksen kehässä! Tuomari totesi kehän jälkeen suullisesti, että ei sijoittanut Kaapoa ("pu5", jos sijoituksia olisi enemmän ;)) koska "the dog needs to walk more" -hämmästyneen ilmeeni nähdessään selitti, että takalistosta näkee ettei koiraa "lenkitetä tarpeeksi". Olin senverran ällikällä lyöty etten sitten mitään (onneksi) tajunnut änkätä vastaankaan.. Tietty, eihän meillä ihan joka päivä juostakaan vapaana, varsinkaan kun tuo jätkä on ensimmäisenä karkailemassa omille teilleen (kuten viimeviikonloppunakin siellä mökillä ;)), mutta eihän Kaapo nyt liikunnallisesti missään "aloittelijoissakaan" huitele.
Karvakin oli hyvässä kunnossa, ihan turhaan huolehdin siitä viimeisimmästä pienestä pulahduksesta.. :P No, ei stressiä, ensi viikolla sitten nähdään että kuinka jätkä on kehittynyt Tallinnaa varten! ;)
Pakko kyllä myöntää, parasta näyttelyssä oli nähdä se kuinka Kaapo suorastaan nautti kehässäolosta! Selvästi tajusi mikä oli homman nimi, vaikken jätkää ole kauheasti harjoittanutkaan sen osalta; häntä heilui ylhäällä lähes koko ajan, ja katsekontakti oli melkeimpä parasta koskaan. Kyllähän tuo juissia vei pojastakin, aeevan poikki koko jäppinen ollut reissun jälkeen.. :D
Kaapo on nyt virallisesti heittänyt talviturkkinsa pois!
Käväistiin tuossa viikonloppuna Hangossa kaverin mökillä, ja ei kestänyt kauaakaan kun Kaapo oli jo pulahtamassa jääkylmään meriveteen, sinne vahingossa heitetyn kiven perässä, tietenkin. Tyyli oli taas tyypillistä meidän pojille: Kaapo nouti veteen heitettyjä kaislanpätkiä, ja heti kun pääsi rantaan niiden kanssa, Cosmo varasti kaislan ja juoksi pois. Tiedä sitten mikä tuon "yhteistyön" tarkoitus on, mutta ainakin pelasi! Kuva otettu muuten heti sen jälkeen kun sain pojat takaisin sisälle lämmittelemään, yllättäen herra ei-uskalla-kastella-varpaitakaan Cosmossakin näkyy märkiä kohtia.. ;) Valitettavasti Kaapon pärskimisestä ei kuvia pahemmin ole, senverran yllärillä jätkä pisti koko uintireissun. :D
Lauantaina olisi edessä Aptus, lievästi harmittaa että Kaapon turkki sai totaalipehmennyksen uintipulahduksen myötä. Onhan osa karkeudesta tullut kyllä viimeisen parin päivän aikana takaisinkin, onneksi luonnostaankin tuo poika on jo niin karkeaa laatua että!
Vielä näin ohimennen ja lievästi myöhässä, Jessekin täytti sen pyöreät 10 vuotta tuossa viime kuun loppupuolella. Hyvässä kunnossa kuulemma on, nauttii elämästä ja sen tuomasta löhöilystä. 10-vuotiskuvia edelleenkin odotellessa, äitee tainnut jo unohtaa koko homman...! ;)
Kevät tulee, JES! Pojatkin ovat heränneet uuteen aikaan - oravia, variksia, tyttöjä, niitä jahdataan taas oikein olan takaa! Nyt huomaa kuinka merkittävä pienikin ikäero murkun ja non-murkun välillä voi olla - siinä missä Cosmo kuuntelee käskyjä ulkona (vaikka kuinka tekisi mieli mennä), Kaapo paahtaa täysillä. 'Pikkunassikan' (iso äijähän tuo siis jo on!) kanssa ollaan harjoiteltu erityisesti rauhottumista, onneksi alkaa kohta jo tulostakin näkyä.. :D
Seuraavat näyttelyt Aptus-show (24.05) ja Tallinnan kv (31.05), joista jälkimmäinen on Kaapolle ensimmäinen kerta ulkomailla näyttelyn merkeissä!
Viimeinen viikko on ollut pojille aika työntäyteinen, kun vieteltiin lomaa Kauhajoen puolella. Kyllä nuo jäpikkäät ihan oikeasti on metsästyskoiria: viikon saaliina ainakin yksi teeri ja pari pupua, jotka pojat sitten ystävällisesti päästivät vapaaksi pienten jahtaussessioiden jälkeen. Myös jäljestäminen onnistui, kun metsässä paineltiin lähes päivittäin vapaana - milloin tähtäimessä oli peuranjäljet, milloin kuusen taakse kadonnut hihnanpidike.. ;) Sinänsä ihanaa nähdä poikia toteuttamassa itseään vähän vapaammin, kun ei täällä kaupungissa voi kuitenkaan niin hirveästi lenkeillä vapaana temmeltää! :D
Tänään sitten käytiin molempien poikien voimin Mäntsälässä mätsärissä, jossa Cosmo esiintyi tuomareille aivan ensimmäistä kertaa koskaan! Mätsäri oli lähinnä harjoittelua ja muistutusta Kaapon ensi sunnuntain Tampereen kansainvälistä varten, ja saipahan Cosporoottorikin kokeilla miltä touhu maistuu. Aika muikeasti meni: Cosmo oppi kerralla eteen-käskyn (seisoi hienosti käskystä sivuttain edessäni ;)) ILMAN että peppu painui tyylilleen uskollisesti maahan, ja Kaapokin aikalailla heti muisti kuinka kehässä kuljetaan. Suurimpia miinuksia taisi olla parkkihallissa järjestetyn mätsärin lattian kökköisyys, ne lukemattomat namit ja nakit kehän lattialla häiritsemässä, ja tietenkin ne ohijuoksevat, "Kaapon keskittymistä" häiritsevät lapset.. ;) Tuomari tai kehäsihteerikään eivät tienneet MITÄÄN podengoista, sain sitten siinä yksilöarvioinnissa vähän valistaa että mikä rodun juju oikein on.. :D ("Kyllä, pitkäkarvainen on sama asia kuin karkeakarvainen, ja Ei, näitä ei kuulu nyppiä yhtään kaljuksi!") Tulosten puolesta molemmat pojat saivat siniset nauhat, huimat kehut luonteidensa puolesta (katso yksilöllisetarvioinnit), ja Cosmo pääsi jopa sinisissä viiden parhaan joukkoon! Sinällään sijoittumaan neljän parhaan joukkoon ei päästy, kun herra loppusuoralla alkoi aika äänekkäästi vaatimaan palkintoa hienosta poseeraamisesta.. Omapa oli vikani, kun herkkuja syyttä pihistelin hienolta suorittajalta :P
On taas aikaa vierähtänyt hetkinen, ja poikien tohina pysynyt lähes ennallaan - eli vieläkin sählätään, tuhistaan ja rählätään! Cosmo täytti tuossa tammikuun alussa hienot kolme vuotta, sitäkin juhlistettiin oikein kunnon aterialla ja lahjoilla. Kaaposta on taasen tullut jo iso poika käsitteen jokaisessa suhteessa. Nyt vain sitten katsellaan että miten meidän poikien johtajuustaiston käy - viimeksi eilen "pieni" minimies söi Cosmon herkkuluun ilman isompia mutinoita, vaikka vähän epäilenkin että Cosmo antoi siihen puolihuolimattomasti luvankin.. :P Kaapolla seuraava koitos Tampereella 15.3, tällä kertaa siirrytäänkin sitten junnuista nuorison joukkoon.. :D
Voittaja-07:ssa meni ihan mukavasti, mukaan tupsahti vara-sertiä ja kivoja kokemuksia. Isoin yllätys oli se, että ihan ekaa kertaa Kaapo kulki vaikka kuinka hienosti kehässä - yleensä kun pitää jahdata niitä nameja, eikä siksi voi keskittyä itse menemiseen ollenkaan. Kuvia löytyy tuolta ulkoisen gallerian puolelta (--> linkit).
Silmätutkimukset olivat eilen, ja eihän sieltä mitään löytynyt - pikku-ukkoja tai vaaleanpunaisia elefanttejakaan! ;) Eli kaikki kunnossa, ja tuhisten eteenpäin.
Viimeaikoina on meillä ollut lievää hiljaiseloa, ainakin koiratoiminnan suhteen. Eilen kuitenkin yllätti positiivisesti, kun satoi ensimmäiset kunnon lumet tänne pk-seudullekin: poikien kanssa otettiin ja lähdettiin lenkkipolulle, kamera laukussa ja namit taskunpohjalla. Nameja ei edes tarvittu, kun lumessa peuhaaminen oli senverran isompi ykkönen, erityisesti Kaapolle! Janokaan ei koko pitkän lenkin aikana sattunut yllättämään, vaikka se nyt (ainakaan kuvista päätellen) ei ollutkaan mikään iso ylläri.. ;) (Niin, ja jos joku epäilee: kyllä, Kaapo heilui koko lumpparinheittohetken ajan n. metrin verran ilmassa...)
Ensi viikolla Kaapolla on edessään Voittaja 2007-näyttely, saas nähdä miten siellä käy. Virallisemmalla puolella meitä odottelee sen jälkeen silmien tarkistus, saadaan sitten varmuutta siihenkin että näkeekö tuo pikkumies vihreitä vai sinisiä pikku-ukkoja samalla kun pitäisi reaalielämässä totella käskytystä.. Itse epäilen molempia, katsoo nyt mitä tohtorisetä sanoo! ;)
Jep, eli aika persauksilleen meni voittajanäyttely, ainakin meidän osalta. Kaapon ensimmäinen H, vaikka olikin positiivista että kirjallisessa arvostelussa oli sinällään yksityiskohtaisempia juttuja kuin mitä yleensä on ollut. Kävin kehän jälkeen kysymässä tuomarilta suoraan siitä, mistä H tuli, sillä osa sen tyylisistä kommenteista löytyi mm. myös ROP-koiralta. Tuomari ei selvästikään tykännyt karkeakarvaisista sitten tippaakaan, sillä 14 koiran joukosta vain kolme sai ERIä, loput EH:ta, yksi (:D) H:n ja yksi jopa T:n. (Lyhytkarvaisten tuloksia katsottaessa suhde oli aivan toinen, ERIä tuli käsittääkseni vaikka kenelle...) Mutta eniwho, tuomarin suullisen kommentin rivien välistä tulkitsin että eipä tämä mikään kauhean hyvä koira ole. Haukkui mm. karvan kuolleeksi (oli muka liian karkeaa, eh?), ja sanoi että nykypäivän keskivertokarkealla on turkki paljon pehmeämpää, ja tätä Kaapolla ei ollut. Ompa tuokin suunta, jos karkeudesta rankaistaan koska nykysuunta näyttäisi olevan menossa pehmeämmälle puolelle..?! Toivon ja rukoilen että tuomari ei ole oikeassa.. Itse olen täysin eri mieltä myös siitä väitteestä, että kk podengo olisi PAKKO nyppiä pari kertaa vuodessa, eihän tämä trimmattava rotukaan kuitenkaan ole. Eihän tuon nyt miltään räjähdysalttiilta kaverilta tarvitse näyttää, mutta.. Eikös nyppimisen pitäisi lähinnä parantaa sitä karkeutta? Entäpä sitten kun turkki on jo tarpeeksi karkeaa (kuten Kaapullakin on)? Nypitäänkö silti, ihan vain nyppimisen vuoksi? Ehh, eivät oikein mene yksiin nuo pointit. Kävely meni Kaapolla aivan nakeiksi, kiitos sen että juuri noita nakkeja oli kirjaimellisesti viljelty kehään, ja nälkä oli.. Eli sinällään kyllä kuitenkin ymmärrän täysin nuo kommentit kulkemisesta, enkä sen suhteen edes väitä vastaankaan; noin kokonaisvaltaisesti, kyllähän se H ihan kohdallaan taisi olla.. Ihmettelempä nyt siltikin. Yksikään uros ei saanut erinomaista, nartuistakin vain kolme, joten PU- tai VSP- mahdollisuuksiakaan ei ollut. Henkilökohtaisella tasolla olen sitä mieltä että oli hieman liiankin tiukka ja negatiivinen linja tuomarilla, oli mikä tahansa "superluokan voittaja-näyttely". Ja ihan vinkkinä tulevaisuutta varten, fiilis voisi olla kaikilla paljon parempi jos kehässä edes tervehdittäisiin kohteliaasti eikä näin kylmästi, eikä katsottaisi kaikkea ensisijaisesti ja oletusarvoisesti ala-arvoiseksi...
Väinö saapui eilen kotiin, ja nyt täällä onkin aikamoinen vilinä ja hulina. Cosmo on aivan innoissaan uudesta tulokkaasta, leikkii, peuhaa ja opettaa pienelle uusia asioita, Kaapo taas on aivan ihmeissään että mikä ihmeen tuholainen tuo on, ja yrittää parhaansa mukaan sopeutua kiusaavaan pikku takiaiseen ;)
Eli, tällä kertaa onkin hienonhienoja uutisia luvassa: Meidän lauma lisääntyy! Syyskuun puolessavälissä maailmaan putkahti neljä aivan upeaa pientä pentua, joista yksi löytää sitten tuossa parin viikon päästä tiensä Espooseen ja Cosmon ja Kaapon "hellään huomaan". Kyse on Hirsituvan Syysmyrskystä, joka sai vähän lähemmässä tutustumisessa nimekseen Väinö. :)
Hyvää synttäriä meidän pikkujätkälle!
Viimeinen pari viikkoa on kuin vierähtänyt ohi, lähinnä eri koiraharrastusten "kokeilemisen" parissa. Viime tiistaina käväistiin ensimmäistä kertaa Kaapon kanssa Hyvinkäällä kokeilemassa ihan oikeaa ratajuoksua, joka kylläkin lässähti heti alkuunsa vähän kasaan. Jätkä oli kyllä vieheestä tavallaan innoissaan, mutta tosi paikan tullen ei sitten vain lähtenyt juoksemaan - juoksi pari metriä vieheen perään, jonka jälkeen kohteliaasti kääntyi takaisin kuikuilemaan että "minne kaikki muut jäivät". Pääsimme radan toisen kierteen läpi lähinnä yhteisjuoksun avulla, jonka jälkeen arvon herrasväki oli jo todella iloinen, tapahtuihan jotain uutta ja kummallista. Ei aina voi voittaa.. ;)
On taas vierähtänyt lievä aika siitä kun meillä mitään suurempaa tapahtui, joten.. Ihan muuten vain kertoilen siis kuulumisia! ;)
Popodongeleiden kesäpäivät 2008 vietettiin tänä viikonloppuna Piikkiössä, jonne mekin sitten poikien kanssa lähdettiin painelemaan lauantaiaamuna; onneksi lähdettiin (lievää harkintaa sen osilta kyllä oli, kun eräs herra ilmoitti edellisenä iltana olevansa superkuumeessa :/ ), reissu oli kyllä fiiliksen, menon ja meiningin puolesta aivan loistava!
Roturace! Eilen paineltiin poikien kanssa Hyvinkäälle, jossa Etelän Greyhound Urheilijat järjestivät hassunhauskan juoksukilpailun kaikenkokoisille ja -mallisille koirille.
Juoksipa radalla myös pehmolelukin.. ;) Podengot olivat hyvin edustettuina, jopa kahdella tiimillä: pojat "täydensivät" PoPossuja, teemana tietenkin nimen mukaiset kärsäkkäät... Saparot ja kaikki!
Kuvia on hurrja määrä!
Vähän kyllä jänskätti että miten nuo pojat tykästyvät vieheeseen, kun ei olla koskaan ennen mitään tuontyyppistä nähtykään.
MEIDÄN POJASTA TULI EESTIN VOITTAJA -08!! Voisihan sitä vähän pienemmälläkin äänellä hihkuttaa, mutta.. Niin ylpeä olen että! Kaapo teki mitä pyydettiin, mitä nyt laahasi nurtsilla muiden namien perässä (.. :D), ja sai tuomarinkin aivan halihepulin partaalle! :P Kuvia löytyy paljon...
